Vuosijuhlien järjestäminen potkaistiin virallisesti käyntiin marraskuussa 2008, kun pääjuhlapaikkaa alettiin selvitellä. Tätä ennen jo vuosia oltiin puhuttu megalomaanisesta spektaakkelista, joka tulisi tapahtumaan maaliskuussa 2010, joten suunnitelmat, saatika odotukset tuossa vaiheessa juhlien toteutuksesta eivät olleet vähäiset, eikä vaatimattomat. Näitä odotuksia toteuttamaan kasattiin viime vuoden alussa seitsemän hengen vuosijuhlatiimi, joka ennakkoluulottomasti otti haasteen vastaan ja omisti aivokapasiteettinsa seuraavan vuoden ajaksi näille juhlille. Vuoden verran järjestelyitä tehtiin tasaiseen tahtiin ja kun ilmoittautumisen aika tuli, myytiin juhlat hetkessä loppuun. Kysyntä yllätti järjestäjät täysin, eikä kaikki halukkaat edes mahtuneet mukaan vaikka juhlille paikkoja oli tuplasti enemmän kuin koskaan killan juhlilla.

Kuukausien suunnittelu, loistavat ideat, epätoivon hetket ja unettomat yöt tuottivat kuitenkin toivotunlaisen tuloksen ja lopulta lauantaina 6.3.2010 noin 168 juhlijaa suuntasi Kangasalle hotelli Urkuun juhlistamaan rakkaan kiltamme ensimmäistä täyttä vuosikymmentä.

Useat viralliset ohjelmanumerot, sekä viiden ruokalajin illallinen toivat aikataulullisia haasteita pääjuhlaan, vaikka nurinaa alkuun tulikin siitä kun juhlinta piti aloittaa jo niin aikaisin(!). Aikataulussa kuitenkin pysyttiin, eikä hiljaista hetkeä juhlissa syntynyt, kiitos ahkerasti laulaneiden juhlijoiden. Järjestäjien suurin huoli pääjuhlan suhteen oli, että alkuosuus olisi liian virallinen ja jäykistelevä, joten pakollisten juhlallisuuksien väliin juhlakansaa viihdyttämään oli tilattu stand-up taikuri Risto, joka  viihdyttikin sitten väkeä kunnolla, joitain jopa niin, että vedet tulivat ainakin silmistä, tiedä sitten kastuiko pöksytkin. Taikuria ei olisi lopulta tunnelmaa piristämään juuri tarvittu, ilmapiiri oli hilpeä jo alusta asti, siitä osittain kiitos seremoniamestarillemme, joka ansioituneesti johdatteli juhlaa eteenpäin, tyhjensi leikkaamattoman pullonsa jo ennen jälkiruokaa, vaati uuden ja käveli vielä omin jaloin jatkoille!

Juhlien aikana muunmuassa juotiin alkuruoka laulun tahtiin ja syötiin pääruoka kerrankin lämpimänä bändin soittaessa taustalla. Ruoka oli suussa sulavaa, kiitos hotelli Urun tunnustusta saaneen keittiömestarin. Myös juhlakansan hyvinvoinnista pidettiin pääjuhlan aikana huolta ruuan, juoman ja ohjelman lisäksi myös wc- tiloissa, jonne järjestäjät olivat kasanneet pienet selviytymiskorit, jotka sisälsivät kaikkea sukkahousuista buranaan ja deodoranttiin. Korit olivat kovassa käytössä ja tarina jopa kertoo, että miesten vessasta kondomit loppuivat jo ennen pääruokaa—toivottavasti menivät tarpeeseen!

Kaikki hauskuus jatkuu aikanaan ja teekkarihymnin jälkeen olikin aika siirtyä pienen bussien odottelun jälkeen jatkoille, jossa meno sen kuin yltyi. Bändi piti huolen siitä, ettei istuminen houkutellut, vaan juhlinta oli kovinta tanssilattialla ja vain murto-osa viitsi istua aloillaan. Harvoin on jatkoilla sellaista yleisöryntäystä tanssilattialla nähty! Bändi viihdytti lopulta yli neljään, jonka jälkeen DJ vielä tanssitti kovimpien hittien tahtiin vielä hetken täydessä vauhdissa olevaa yleisöä. Jatkot olivat kaiketi onnistuneet, sillä vielä kellon lähestyessä kuutta, jatkoilta lähti lähes täysi bussilastillinen väkeä eteenpäin.

Jatkojenjatkot kääntyivät nopeasti sillikseksi, jonne väsyneet juhlijat tulivat tasoittamaan edellisen päivän ja yön aiheuttamaa fyysistä ja henkistä epätasapainoa. Hevalin toimittamat kebabit yhdessä muun tarjoilun kanssa pitivät huolen siitä, että krapuloiva kansa sai sitä mitä kaipasi. Loistava teekkariduomme myös lämmitteli ihmisiä uuteen nousuun ja kävipä silliksellä myös Riku Sottinen viihdyttämässä stand upin merkeissä.

Hauskuus kuitenkin loppui tämänkin tapahtuman osalta ennen kuin sitä ehti toivomaan ja hienosti menneet juhlat ovat vain muisto menneisyydestä. Arkeen on palattu ja katseet käännetty kohti seuraavaa vuosijuhlaspektaakkelia, jota valitettavasti joudumme vuoden jos toisenkin odottamaan. Sillä välin sitsataan tyylikkäästi Man@gerin tapaan muutama vuosi!

ilmestynyt Kiltalehti 1/2010, Kirjoittaja: Laura Niittylä